Lapsuusmuistot toivat takaisin kotiseudulle
Eeva Koivisto muutti perheensä kanssa takaisin Hämeenkyröön Etelä-Suomessa vietetyn ajanjakson jälkeen. Koivisto haluisi tarjota neljälle lapselleen onnellisen lapsuuden maaseudulla, jonka hän sai itsekin kokea.
Kun keskustelu kääntyy Hämeenkyröön, ensimmäisenä mieleen nousevat koti, yhteisöllisyys ja turvallinen arki. Perheeseen kuuluu Eevan ja hänen puolisonsa lisäksi neljä lasta. Tärkeä osa perhettä ovat myös kotona ja pihapiirissä asustelevat kissat, kanat, kukot ja tiput.
– Eläimet ovat tärkeä osa meidän arkeamme ja juuri sellaista maalaiselämää, jota halusimme lapsillemme.
Eeva Koivisto
Halusin omille lapsilleni saman mahdollisuuden kasvaa luonnon keskellä turvallisessa ympäristössä. Siksi päätimme muuttaa takaisin.
Nuorempana Eeva asui ja opiskeli Helsingissä. Kaksosia odottavalle Eevalle tarjottiin vakituista laboratorioanalyytikon paikkaa Hangosta. Elämä olisi voinut kulkea myös aivan toiseen suuntaan.
– Siinä vaiheessa piti pysähtyä miettimään, millaisen elämän oikeasti haluaisimme rakentaa perheellemme.
Ratkaisu löytyi lopulta helposti.
– Minulla on sukulaisia Hämeenkyrössä, mutta kaikkein tärkein syy oli se, että olin itse saanut täällä todella hyvän lapsuuden. Halusin omille lapsilleni saman mahdollisuuden kasvaa luonnon keskellä turvallisessa ympäristössä. Siksi päätimme muuttaa takaisin.
Työkuviotkin järjestyisivät vielä parhain päin maallemuutosta huolimatta. Eeva päätyi työskentelemään kehitysvammaisten ohjaajana hämeenkyröläisessä ryhmäkodissa.
Yhteisö otti heti vastaan
Paluumuutto ei tuntunut vaikealta, vaikka vuosien aikana moni asia oli muuttunut. Eeva Koivisto kokee tulleensa hyvin vastaanotetuksi uuteen kotikylään, vaikkei siellä ollut entuudestaan juurikaan tuttuja. Ystäviä löytyi nopeasti ja naapurit ovat olleet korvaamattomia.
– Täällä on sellainen tunne, ettei tarvitse pärjätä yksin. Naapuriapu näkyy pienissä arjen tilanteissa.
Jos tarvitsee apua, sitä saa läheltä. Samalla syntyy halu auttaa muita. Eevan mielestä juuri vastavuoroisuus tekee paikasta erityisen. Yhteisöllisyys näkyy myös siinä, kuinka helposti uusiakin ihmisiä kutsutaan mukaan toimintaan. Lapsiperheille tekemistä järjestää kunnan ja seurakunnan lisäksi kyläyhdistys. Myös Eevaa pyydettiin mukaan Särkijärven alueen kyläyhdistyksen toimintaan. Kutsu otettiin ilolla vastaan.
– Oli hienoa huomata, että mukaan pääsee helposti.
Vuosien aikana vapaaehtoistyöstä on tullut tärkeä osa Eevan arkea. Särkijärvellä on tullut järjestetty muun muassa kirppistapahtumaa osana Landefestiä ja kylän omia Venetsialaisia. Tapahtumat ja niiden järjestäminen tuovat kyläläisiä yhteen.
Yksi mieleen jäänyt tapahtuma syntyi arjen oivalluksesta.
– Kyläyhdistykselle jäi pakkaseen paljon makkaraa, ja päätimme järjestää oman pihan laavulla tapahtuman kylän lapsille. Oli ilo nähdä, kuinka lapset leikkivät yhdessä ja aikuiset vaihtoivat kuulumisia. Juuri tällaiset pienet tapahtumat rakentavat yhteisöllisyyttä.
Lapsille tilaa kasvaa
Perheen arki rakentuu pitkälti ulkona olemisen ympärille. Lapset pyöräilevät, uivat, hiihtävät talvisin järven jäällä ja hoitavat eläimiä. Naapuruston lapset ovat paljon yhdessä. Välillä hypitään trampoliinilla, välillä autetaan naapurin lehmien hoidossa.
Eräällä eläinpuistoreissulla lapset kiteyttivät maalaiselämän hyvin.
– He nauroivat, että ”näitähän löytyy meiltä kotoakin”. Siinä kyllä huomasi, miten luonnollinen osa eläimet ja maaseutu heidän elämäänsä ovat.
Eeva Koivisto
Olemme kokeneet, että täällä jokainen lapsi kohdataan omana itsenään. Tarvittava tuki järjestyy, eikä ketään jätetä yksin.
Harrastusmahdollisuuksia riittää, ja mukaan pääsee helposti. Eeva Koivisto on itse ollut apuohjaajana jalkapallossa ja vetänyt taaperojumppaa Kyrön Kiepillä.
– On ollut hienoa huomata, kuinka vapaaehtoisia arvostetaan ja kuinka helposti mukaan pääsee, jos vain haluaa osallistua.
Yksi perheen tärkeimmistä kokemuksista liittyy kouluihin. Yhdellä perheen lapsista oli oppimisen haasteita. Koulussa lapsi kuitenkin kohdattiin yksilönä ja tarjottiin tukea. Lopulta lapsi sai koulussa tärkeitä onnistumisen kokemuksia ja jopa stipendejä. Haasteiden selättäminen ja sen mukana tuoma menestys tuntui koko perheestä erityisen hienolta. Perhe kokee, että lapsen ahkeruus ja kehitys huomattiin koulussa, ja sitä myös arvostettiin.
– Olemme kokeneet, että täällä jokainen lapsi kohdataan omana itsenään. Tarvittava tuki järjestyy, eikä ketään jätetä yksin. Myös koulukuljetukset toimivat hyvin, mikä helpottaa arkea maaseudulla.
Rauhaa, työtä ja tasapainoa
Eeva Koiviston työelämä on rakentunut Hämeenkyröön. Työ tuntuu mielekkäältä ja työpaikan sijainti omassa kotikunnassa helpottaa arkea. Eeva kuvailee työyhteisöään lämpimäksi. Asiakkaat ja inhimilliset kohtaamiset tekevät työstä merkityksellisen.
– Kun palasin lomalta töihin ja yksi asiakkaista sanoi: ”Ihanaa, että palasit”, siitä tuli todella hyvä mieli.
Työssä pääsee hyödyntämään myös omaa luovuutta. Se sopii taiteelliselle Eevalle mainiosti.
Eeva Koivisto
Täällä ihmiset pitävät toisistaan huolta, lapset saavat kasvaa turvallisesti ja yhteisöön on helppo tulla mukaan.
Hämeenkyrön suurimpana vahvuutena hän pitää tasapainoa.
– Me saamme täällä maaseudun rauhan, mutta palvelut ovat silti lähellä. Keskustaan ajaa nopeasti ja Tampereellekin on lyhyt matka. Se on todella hyvä yhdistelmä.
Tulevaisuudelta hän toivoo ennen kaikkea jatkuvuutta. Lapsiperhe on hyötynyt Hämeenkyrön pienistä kouluista ja hyvistä lapsiperheille suunnatuista palveluista. Hyvät harrastusmahdollisuudet, yhteisteiset tapahtumat ja turvallinen kasvuympäristö ovat vaikuttaneet Koiviston perheen viihtymiseen Hämeenkyrössä.
Lopuksi vastaus tulee siihen, mitä Hämeenkyrö hänelle merkitsee.
– Tämä on koti. Täällä ihmiset pitävät toisistaan huolta, lapset saavat kasvaa turvallisesti ja yhteisöön on helppo tulla mukaan. En oikeastaan voisi kuvitella parempaa paikkaa kasvattaa perhettä.
