Juuret pysyvästi Hämeenkyrössä
Tiitus Ahola on elänyt lapsuuttaan ja nuoruuttaan Hämeenkyrössä. Tänä keväänä Tiitus sai yhden tärkeän etapin päätökseen, kun hän valmistui ylioppilaaksi F. E. Sillanpään lukiosta. Nyt edessä on armeija ja sen jälkeen uudet kuviot Turussa, jossa Tiitus aikoo aloittaa tradenomin opinnot.
– Armeija ei enää juuri jännitä, koska moni kaveri on jo palveluksessa ja sitä kautta on saanut aika hyvän kuvan siitä, mitä on edessä.
Vaikka elämässä on pian uusia jännittäviä vaiheita, Hämeenkyrö on Tiitukselle edelleen vahvasti koti. Täällä hänellä on kaverit, harrastukset ja ennen kaikkea yhteisö, joka on muodostunut vuosien aikana nuoren hämeenkyröläisen ympärille.
Kaverit ja tiivis yhteisö tekevät Hämeenkyröstä kodin
Pesäpallo kuuluu olennaisena osana Tiitus Aholan elämään. Harrastus on kulkenut mukana jo yli kymmenen vuoden ajan. Pesäpallon pariin vei perheen yhteinen kiinnostus lajia kohtaan. Tiituksen isosiskot harrastivat pesäpalloa jo ennen häntä, ja koko perhe oli toiminnassa mukana.
Tiitus Ahola
Lajin kautta olen saanut uusia kavereita. Se on ehkä yksi tärkeimmistä asioista koko harrastuksessa.
Vuosien aikana pesäpallosta on tullut paljon enemmän kuin pelkkä urheilulaji.
– Lajin kautta olen saanut uusia kavereita. Se on ehkä yksi tärkeimmistä asioista koko harrastuksessa.
Pesäpallo rytmittää nuoren kesää. Sarjassa pelataan samaa joukkuetta vastaan useamman kerran. Pelejä on sekä vastustajien paikkakunnilla, että Hämeenkyrössä. Joukkueita on kymmeniä. Pelejä on siis paljon ja vastustajia eri puolilta Suomea.
Harjoituksia on normaalisti kolme kertaa viikossa. Kesällä treenimäärät kuitenkin vaihtelevat sen mukaan, miten pelaajat pääsevät paikalle. Talvikaudella harjoitellaan sisätiloissa.
– Pesäpallon lisäksi autoharrastus on lähellä sydäntäni. Muuten vapaa-aikaa tulee vietettyä kavereiden kanssa.
Tärkeintä Hämeenkyrössä Tiitus Aholalle on yhteisö. Lapsuuden ja nuoruuden aikana kotikuntaan on muodostunut oma kaveripiiri, mutta ystävyyssuhteita on tullut solmittua myös kotikunnan rajojen ulkopuolelle.
– Hämeenkyrön sijainti on hyvä. Kavereita on esimerkiksi Ylöjärveltä, Ikaalisista ja Mouhijärveltä, eikä matkaa ole paljon niihin mihinkään.
Tiituksen kokemuksen mukaan Hämeenkyrössä on helppo viihtyä. Pienemmän paikkakunnan vahvuudeksi hän tunnistaa erityisesti yhteisöllisyyden.
– Varsinkin lukiossa sen huomasi hyvin. Yhteisö oli niin tiivis, että lähes kaikki tunsivat toisensa. Se loi vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen.
Pesäpallon lisäksi vapaa-aika täyttyy ennen kaikkea kavereista. Tekemisen ei aina tarvitse olla mitään erityistä. Kaveriporukalla voidaan mennä tekonurmelle potkimaan palloa tai jonkun kotiin pelaamaan videopelejä. Tärkeintä on yhteinen aika.
Tiitus esittelee kotikuntaansa mielellään myös muualta tuleville kavereille.
– Kun tänne on tuonut kavereita, jotka eivät ole aikaisemmin olleet Hämeenkyrössä, olemme käyneet esimerkiksi Yhteiskoululla ja Mannanmäen näkötornilla. Täällä on paljon erilaisia nähtävyyksiä ja paikkoja, joita voi näyttää muille.
Vuotta rytmittävät myös perinteeksi muodostuneet paikalliset tapahtumat. Esimerkiksi Järvenkylän venetsialaiset kuuluvat Tiituksen loppukesään.
Hämeenkyrössä on paikkoja, joihin Tiituksella on muodostunut oma suhde. Yhtä tiettyä lempipaikkaa on kuitenkin vaikea nimetä.
– Pesäpallokenttä on varmasti yksi tärkeimmistä. Siellä on tullut vietettyä niin paljon aikaa lajin parissa. Myös torilla on tullut oltua paljon kavereiden kanssa.
Nuorten asiat hyvällä mallilla
Tiituksen mukaan Hämeenkyrössä nuorten asiat ovat tällä hetkellä varsin hyvällä mallilla.
– Minusta nuorten asiat ovat täällä hyvin hoidettu. En keksi mitään sellaista suurta puutetta, joka vaatisi kiireellisiä ratkaisuja.
Tiituksen mielestä nuorilla on mahdollisuuksia vaikuttaa ja tulla kuulluiksi. Kunnan asioihin nuoret voivat vaikuttaa esimerkiksi lähtemällä mukaan Hämeenkyrön nuorisovaltuustoon eli Nuvaan. Nuva on toiminut Hämeenkyrössä jo vuosikymmenten ajan.
– Mahdollisuuksia vaikuttaa on kyllä tarjolla, mutta ehkä haasteena on enemmän se, etteivät kaikki nuoret itse halua lähteä mukaan.
Nuorisotyöstä Tiituksella on omakohtaisia kokemuksia yläkoulun ajoilta. Nuorisotyö on ollut näkyvästi mukana koulussa. Yläasteella nuorisotyöntekijöiden kanssa oli mahdollista jutella välitunneilla, ja lähteä mukaan heidän järjestämään tekemiseen.
Nuorisotyö näkyy Hämeenkyrössä myös Nuorisotalo Prikkana, kylänuokkareina ja nuorille suunnattuina päihteettöminä tapahtumina. Maksutonta apua ja tukea alle 30-vuotiaiden nuorten haasteisiin on mahdollista hakea Hämeenkyrön Ohjaamosta.
Tulevaisuuden Hämeenkyrö voisi olla edelleen sama tuttu paikka
Kun Tiitus Aholalta kysyy, millainen Hämeenkyrön pitäisi tulevaisuudessa olla, hän ei kaipaa suuria muutoksia. Lähinnä Tiitus toivoo, että kotikunnassa säilyy tiivis yhteisöllisyys.
Tiitus Ahola
Täällä on oma porukka ja yhteisö, jonka ympärillä olen kasvanut.
Juuri siinä Tiituksen mielestä on kunnan vahvuus. Hämeenkyrö on paikkakunta, jossa on hyvä yhteisö ja ihmiset tuntevat toisensa. Myös pesäpallon harrastusmahdollisuudet saavat Tiitukselta kiitosta. Nuoremmille harrastajille on tarjolla useita joukkueita ja ikäluokkia.
– Pesäpallon harrastusmahdollisuudet ovat tällä hetkellä aika hyvät. Varsinkin nuoremmille on monta porukkaa, ja mukaan pääsee helposti. Joukkueet menevät ikäluokkien mukaan ja siitä on mahdollista edetä aina aikuisten sarjoihin saakka.
Tiitus ei itse enää tarkkaan muista, millaista toiminta oli silloin, kun hän aloitti yli kymmenen vuotta sitten. Nykytilanteesta hänellä on kuitenkin selkeä näkemys. Mahdollisuudet harrastamiseen ovat hyvät.
Vaikka tulevaisuus vie Tiituksen uusiin ympäristöihin, side Hämeenkyröön ei ole katkeamassa.
– Kyllä minä uskon, että Hämeenkyrö tulee pysymään itselleni tärkeänä paikkana. Täällä on oma porukka ja yhteisö, jonka ympärillä olen kasvanut.
